Kunta on yksikkönä ihmisten muodostama. Ihmiset ovat keskiössä. Strategian tarkoituksena on antaa suuntaviivaa, miten ihmiset sekä kunnassa että kunnan työntekijöinä voivat paremmin. Se on mielestäni niiden ainoa merkittävä syy olla olemassa. Strategia on yksinkertaisesti johtamisen työkalu. Johtamisen, missä huomioidaan ajan, hyvinvoinnin ja talouden tasapaino.
Kuntaliitto määrittelee strategian näin:
Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, josta kunnan kaikki keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kuntalain 37§ mukaisesti kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. (KL 410/2015)
Tämä on tärkeä muistaa strategian laatimisessa. Taloudelliset säästöt voivat olla osa strategiaa, mutta on löydettävä keinot toteuttaa se niin, ettei asukkaiden ja työntekijöiden tilanne heikkene.
Työssäni sekä lukuisissa koulutuksissa olen päätynyt kolmijakoon, jota hyvän strategian tulisi noudattaa:
- Hyvinvointi
- Oppiminen
- Tehokkuus
Tämän kolmen kohdan ajatuksena on se, että mikäli hyvinvointia ja oppimista lisätään, tehokkuus tipahtaa. Toisaalta jos tehokkuutta lisätään, vähentää se hyvinvointia ja oppimista. Toisaalta jos strategialle annetaan liian pitkä aikajänne oppimiselle, vähentää se hyvinvointia ja tehokkuutta samaan aikaan. Johtoasemassa olevien on tarkasteltava työkulttuuria ja tekemisen tapaa, miten nämä kolme asiaa ovat tasapainossa suhteessa projektin aikaan.
Kun mietimme esimerkiksi kunnan yhtä vuotta tai 5 vuoden jaksoa projektina, jo Maslowin tarvehierarkian mukaan ihminen ei voi olla luova, mikäli hänen perustarpeensa ei ole suojattuna. Näitä ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuudentarpeet, arvonannon tarpeet. Näiden jälkeen tulevat omien kykyjen valjastaminen käyttöön työssä. Toisin sanoen, strategian kuuluisi ottaa huomioon se, että sen toteuttajilla on peruselementit kunnossa, ja sen jälkeen vasta on mahdollista toteuttaa tehokkaasti ja luovasti uusia ratkaisuja.
VISIOSTA TOIMENPITEISIIN
Strategia on visio, näkemys paremmasta vaihtoehdosta nykytilanteeseen. Strategia pyrkii aina uuteen toimintakulttuuriin. Mikäli se ei pyri siihen, on syytä kysyä, miksi ylipäätään strategiaa tehdään. Vain sen takia, että sen pitää olla?
Hyvä strategia ei sisällä jo työsopimuksessa määriteltyjä tehtäviä, vaan sen tulisi keskittyä siihen, miten nämä tehtävät voidaan jatkossa toteuttaa paremmin.
Hyvä tavoite on ajallisesti ja toimenpiteillä saavutettavissa. Hyvä tavoite on siis jaettavissa toimenpiteisiin, joiden avulla tavoitteeseen päästään. Toimenpiteet ovat konkreettista tekemistä tai tapahtumia. Tässä kohtaa on myös tarkasteltava työresursseja ja osaamista suhteessa aikajänteeseen. Vain konkreettisia ja toteutettavia toimenpiteitä voidaan mitata.
Itse näkisin useiden kymmenien talousdokumenttien jälkeen, että paras tapa on asettaa visio koskemaan koko kuntaa ja jalkauttaa strategiset tavoitteet kunnan eri lautakunnille. Näiden tavoitteiden toimenpiteet jalkautetaan eteenpäin organisaatiossa esimerkiksi lautakuntien palvelualueille. Ne viedään konkreettisesti sinne, missä varsinaiset työtehtävät ja toimenpiteet tapahtuvat. On tärkeää muistaa, että jos tavoitteille asetetaan liikaa toimenpiteitä, saattaa niiden tavoittelu johtaa liialliseen tehokkuuden tavoitteluun, mikä voi vähentää hyvinvointia ja oppimista. Lopputulos voi olla päinvastainen kuin tavoiteltiin. Pidän 1–3 toimenpidettä palvelualueelta riittävänä.
Softwave tarjoaa erinomaisia strategian seurantavälineitä, jotka voidaan räätälöidä vastaamaan kunkin kunnan tarpeita. Usein jo tämä työkalu kannustaa kunnan henkilöstöä pohtimaan tavoitteita konkreettisen toiminnan kautta. Toimenpiteiden toteutumista voidaan tarkastella joko palvelutasolla tai koko kunnan tasolla. Erilaisia taulukoita voidaan räätälöidä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla toimenpiteiden seurannan kannalta. Eri toimenpiteiden mittarit voidaan esittää selkeinä värikoodattuina taulukkoina. Lisäksi voidaan hyödyntää kunnan omaa graafista ilmettä visuaalisen hahmottamisen helpottamiseksi. Näiden työkalujen avulla seurataan toimenpiteiden edistymistä ja tarvittaessa tehdään muutoksia strategian toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Teemu Haapaniemi
Projektipäällikkö
Lähteet
Maslow, Abraham H.: A Theory of Human Motivation. Psychological Review, 1943, nro 50(4), s. 370–396. Artikkelin verkkoversio.
Tero Puranen, esimerkkejä hyvästä strategiasta 2024
