Kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisten hankintayksiköiden toiminta vaatii tasapainoilua tiukan talouden, lakisääteisten velvoitteiden ja sujuvan palvelutuotannon välillä. Hankintaprosessien hallinta edellyttää tarkkuutta, sillä jokainen päätös on julkisesti valvottu ja tiukasti lainsäädäntöön sidottu. Uusi hankintalainsäädäntö tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ja asettaa tiukkoja vaatimuksia erityisesti EU-kynnysarvot ylittäville tarjouskilpailuille.
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin sekä tehostaa markkinoiden toimivuutta ja aitoa kilpailua. Uudistus tuo kuitenkin kuntien hankinta-asiantuntijoille ja talousjohdolle uutta hallinnollista työtä, selvitysvelvollisuuksia ja entistä tarkempaa prosessien dokumentointia. Erityistä huomiota herättää niin sanottu yhden tarjouksen sääntö, joka muuttaa vakiintuneita käytäntöjä merkittävästi. Nämä muutokset vaikuttavat laajasti julkisen sektorin hankintaprosessien hallintaan.
Koska uusi hankintalaki astuu voimaan ja onko siinä siirtymäaikoja?
Hallituksen esitys HE 2/2026 vp hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2026, ja lakimuutos astui virallisesti voimaan 18.6.2026. Kunnille ja hyvinvointialueille on kuitenkin varattu lyhyt sopeutumisaika vaativimpien pykälien käytännön toimeenpanoon.
Käytännön työtä muuttavia menettelysäännöksiä ei sovelleta heti yleisen voimaantulon yhteydessä. Hankintojen osiin jakamisen velvoitetta (75 §) ja yhden tarjouksen saamiseen liittyvää uusimisvelvoitetta (125 §) sovelletaan vasta 1.10.2026 alkaen. Siirtymäaikana hankintayksiköt voivat päivittää sisäiset ohjeistuksensa, kouluttaa henkilöstönsä ja suunnitella tulevat kilpailutukset uuden sääntelyn mukaisiksi.
Huomio: Vaikka yleinen lakimuutos on jo voimassa, eniten hallinnollista työtä aiheuttavat uudet menettelytavat astuvat voimaan vasta lokakuun alusta 2026. Organisaatioilla on näin ollen aikaa valmistautua syksyn kilpailutusten suunnitteluun.
Pitääkö kilpailutus uusia, jos saadaan vain yksi tarjous?
Uusi hankintalaki velvoittaa keskeyttämään EU-kynnysarvot ylittävän avoimen menettelyn, jos hyväksyttäviä tarjouksia saadaan vain yksi. Pykälän 125 mukainen sääntö muuttaa nykyistä käytäntöä huomattavasti. Jos avoimessa EU-menettelyssä saadaan vain yksi tarjous, hankinta keskeytetään ja tarjouskilpailu uusitaan kerran.
Uusimisvelvoite koskee vain ensimmäistä kierrosta. Jos myös toisella kierroksella saadaan vain yksi tarjous, hankintayksikkö voi edetä hankintapäätökseen ja tehdä sopimuksen tämän ainoan toimittajan kanssa. Säännöllä varmistetaan, että markkinat kartoitetaan huolellisesti ja tarjouspyyntö laaditaan tavalla, joka mahdollistaa aidon kilpailun.
Uusimisvelvoitteesta voi poiketa, mikäli ennen tarjouskilpailun käynnistämistä on suoritettu huolellinen markkinakartoitus. Dokumentoitu vuoropuhelu markkinatoimijoiden kanssa ja markkinatilanteen selvittäminen ennen ilmoituksen julkaisemista säästävät hankintayksikön pakolliselta ja aikaa vievältä uusintakierrokselta. Esivalmistelun ja markkinatiedon keräämisen merkitys korostuu osana julkisen talouden ja hankintojen vastuullista johtamista.
Miten välttää pakollinen uusintakierros?
Markkinakartoitus ennen tarjouskilpailun käynnistämistä auttaa välttämään aikataulujen venymistä. Kun hankintayksikkö osoittaa käyneensä vuoropuheluun alan toimijoiden kanssa ja muotoilleensa tarjouspyynnön markkinaehtoisesti, vain yhden tarjouksen tuonutta kilpailutusta ei tarvitse keskeyttää.
Miten hankintojen jakaminen osiin muuttuu uudessa laissa?
Toinen merkittävä muutos koskee hankintojen jakamista osiin (75 §). Aiemmin vapaaehtoisesta osiin jakamisesta tulee uuden lain myötä velvoittava lähtökohta EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Hankinnat on jaettava osiin, ellei jakamatta jättämiselle ole erityisiä, laissa hyväksyttyjä perusteluja.
Päätös jättää hankinta jakamatta edellyttää aina kirjalliset ja perustellut syyt. Perusteluksi voivat sopia esimerkiksi kohtuuttomat hallinnolliset lisäkustannukset tai koordinointiin liittyvät tekniset ja toiminnalliset riskit, jotka vaarantaisivat hankinnan toteuttamisen. Vakiintunut tapa kilpailuttaa suuria kokonaisuuksia ei yksinään enää riitä perusteeksi.
Uudistus tuo mukanaan hallinnollisen ja oikeudellisen riskin, sillä päätöksestä jättää hankinta jakamatta voi valittaa markkinaoikeuteen. Valituskelpoisuus tekee hankintojen valmistelusta entistä vaativampaa. Jokainen jakamatta jättämistä koskeva päätös on perusteltava niin huolellisesti, että se kestää mahdollisen oikeudellisen arvioinnin. Muutos lisää hankintayksiköiden dokumentointitaakkaa ja edellyttää hankintaprosesseilta vahvempaa tiedonhallintaa.
Koskeeko jälki-ilmoitusvelvollisuus myös kansallisia hankintoja?
Uudet vaatimukset eivät rajaudu vain suuriin EU-tason hankintoihin. Hankintalain uudistus lisää hallinnollista työtä myös kansallisen tason kilpailutuksissa. Uudistus laajentaa erityisesti jälki-ilmoitusvelvollisuutta.
Uudistetun lain 101 §:n mukaisesti jälki-ilmoitusvelvollisuus koskee jatkossa myös kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja, suorahankintoja sekä suunnittelukilpailuja. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hankintayksikköllä on 30 päivää aikaa tehdä lakisääteinen jälki-ilmoitus. Aiemmin kansallisen tason hankinnoissa tästä aikataulusta voitiin joustaa helpommin, mutta uusi sääntely tekee ilmoituksesta tiukan rutiinin.
Jokaisen kilpailutuksen jälkeen asiantuntijoiden on varattava aikaa tietojen siirtämiseen ja raportointiin. Tarkkuus on tarpeen, sillä ilmoitusten tekemättä jättäminen tai viivästyminen voi johtaa huomautuksiin ja vaikeuttaa hankintojen läpinäkyvyyden arviointia.
Miten lakimuutos vaikuttaa kuntien sidosyksikköyhtiöihin?
Kuntakentällä on perinteisesti nojauduttu sidosyksikköyhtiöihin esimerkiksi ICT-, tukipalvelu- ja taloushallinnon järjestelyissä. Uusi lainsäädäntö tiukentaa sidosyksikköaseman määrittelyä pykälän 15 kautta, minkä vuoksi monet kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat arvioimaan omistusrakenteitaan uudelleen.
Sidosyksikköaseman säilyttäminen edellyttää jatkossa vähintään 10 prosentin suoraa omistusosuutta kyseisestä yhtiöstä. Jos omistusosuus esimerkiksi yhteisestä tukipalvelu- tai taloushallintoyhtiöstä jää tämän rajan alle, suorahankintaoikeus päättyy siirtymäajan jälkeen. Poikkeuksena ovat ainoastaan pienet, yleisen edun vuoksi perustetut sidosyksiköt, jotka tuottavat yksinomaan rajattua lakisääteistä palvelua tai siihen liittyviä tietojärjestelmiä ja joiden liikevaihto on enintään miljoona euroa vuodessa.
Nykyisille sopimuksille säädetty siirtymäaika kestää 30.6.2027 saakka. Kunnilla on siten rajallisesti aikaa joko kasvattaa omistusosuuksiaan sidosyksiköissään tai valmistautua palveluiden kilpailuttamiseen avoimilla markkinoilla. Muutos edellyttää tiivistä yhteistyötä ja huolellista suunnittelua taloushallinnossa, jossa palveluiden jatkuvuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Työtä helpottavat nykyaikaiset ratkaisut, kuten asiantuntevasti hoidettu kunnan taloushallinto, joka auttaa mukautumaan muuttuviin rakenteisiin ja varmistamaan lakisääteisten vaatimusten täyttymisen.
Miten kunnan taloushallinto ja pitkäaikainen ohjelmistokumppani helpottavat uutta hallinnollista taakkaa?
Hankintojen jakaminen osiin, pakolliset markkinakartoitukset ja laajentunut jälki-ilmoitusvelvollisuus lisäävät kuntien asiantuntijoiden hallinnollista työtä. Koska jokaisesta työvaiheesta ja päätöksestä kertyy entistä enemmän dokumentoitavaa tietoa, manuaalinen tiedonsiirto eri järjestelmien välillä vie turhaan aikaa.
Oikeanlaisilla taloushallinnon työkaluilla on suuri merkitys työn sujuvuudelle. Kun järjestelmät keräävät ja yhdistävät tiedot taustalla, asiantuntijat säästävät aikaa mekaanisesta raportoinnista ja voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Esimerkiksi Valtiokonttorille tehtävä lakisääteinen AURA-raportointi (Kunta-AURA) edellyttää taloustiedoilta tarkkuutta ja ajantasaisuutta, joka saavutetaan helpoiten automaation avulla.
Automatisoidut Softwave-ratkaisut suoraviivaistavat tätä työtä. Ohjelmistokokonaisuuden eri sovellukset, kuten Taloussuunnittelu, Talousdokumentti, Johdon Työpöytä sekä sisäänrakennettu AURA-raportointi, kokoavat tarvittavat luvut ja tekstit automaattisesti yhteen. Automaatio poistaa tarpeen kerätä tietoja manuaalisesti eri lähteistä, mikä säästää asiantuntijoiden työaikaa ja vähentää virheiden riskiä lakisääteisen raportoinnin eri vaiheissa.
Kunta-alan ja hyvinvointialueiden erityisvaatimusten ja nopeasti muuttuvan sääntely-ympäristön ymmärtäminen on tärkeää ohjelmistoratkaisuja valittaessa. Yli 150 organisaatiota käyttää kotimaisia Softwave-ratkaisuja, jotka pysyvät aina ajan tasalla ja vastaavat uusimpia lakisääteisiä velvoitteita.
Automatisoi taloushallinto ja helpota asiantuntijoiden työtä
Uudet säädökset ja tiukentuvat raportointivaatimukset kuormittavat kuntien ja hyvinvointialueiden talousosastoja. Softwave-ratkaisujen avulla siirrytte manuaalisesta työvaiheiden toistamisesta suoraviivaiseen, automatisoituun tiedonhallintaan. Kun etsinnässä on luotettava ja pitkäaikainen ohjelmistokumppani, autamme mielellämme.
