Miten kunta­sek­to­ri onnistui markki­noil­la tapah­tu­van toiminnan raportoinnissa?

1.10.2021

|

Petter Karjaluoto

Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi julkisyhteisöille asetettiin kilpailulaissa velvollisuus eriyttää tilinpäätöksessään markkinoilla tapahtuva taloudellinen toiminta (jatkossa kilpailullinen toiminta) muusta toiminnasta.

Ensimmäisen kerran tiedot kilpailullisesta toiminnasta raportoitiin alkuvuonna laadituissa vuoden 2020 tilinpäätöksissä.  Kuntasektorilla eriyttämisvelvollisuus koskee hyvin laajaa joukkoa, sillä sen piirissä ovat niin kunnat, kuntayhtymät kuin kuntaomisteiset yhteisöt, eikä eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle ole rajattu kuin hyvin pienimuotoinen toiminta.

Viime kevään blogissani käsittelin eriyttämisvelvollisuutta ja eriyttämislaskennan toteuttamista sekä Softwaven tarjoamaa ratkaisua laskennan toteuttamiseen.

Nyt kun eriyttämistä koskevien tietojen ensimmäinen raportointi on takanapäin, on mielenkiintoista tarkastella, miten kunnat onnistuivat raportoinnissa.

Suuret erot kuntien välillä rapor­toin­nin laajuu­des­sa ja laadussa

Tarkastellessani suurten ja keskisuurten kuntien tilinpäätöksiä, havaitsin suurta vaihtelua kilpailullisesta toiminnasta esitettyjen tietojen sisällössä, esittämistavassa ja erittymislaskennan toteuttamisessa.

1. Rapor­toi­daan­ko tilin­pää­tök­sis­sä kilpai­lul­lis­ta toimintaa koskevia tietoja?

Suurin osa kunnista esitti tilinpäätöksessään tiedot kilpailullisesta toiminnasta.

Pääsääntöisesti tiedot esitettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti tilinpäätöksen kohdassa muut eriytetyt laskelmat. Joissakin tapauksissa ne puolestaan sisällytettiin liitetietoihin.

Asukasluvalla mitattuna 15 suurimman kunnan joukosta muutaman kohdalla kilpailulain edellyttämiä tietoja ei tilinpäätöksestä löytynyt, vaikka tilinpäätöksen muista osioista kävi ilmi kunnan harjoittavan kilpailullista toimintaa merkittävissä määrin.

2. Millai­sil­la laskel­mil­la kilpai­lul­lis­ta toimintaa kuvataan?

Eriytetyn tuloslaskelman esittämistavan osalta kunnat jakautuivat selkeästi kahteen leiriin, joista toisen raportointi tapahtui liiketoiminnan tuloslaskelmakaavalla ja toisen kunnan tuloslaskelmakaavalla.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaan raportointiin sovelletaan liiketoiminnan tuloslaskelmakaavaa. Tämä on hyvin loogista kyseen ollessa markkinaperusteisesti hinnoiteltavasta toiminnasta, josta esitettyjen tietojen tulisi olla vertailukelpoisia muiden markkinoilla toimivien yhteisöjen raportoimiin tietoihin.

Eriytetyissä tuloslaskelmissa ei esitetty vertailutietoja vuoden 2019 osalta. Sen sijaan koronan vaikutuksesta laskelmaan selostettiin usein sanallisesti.

Joissakin tapauksissa oli myös esitetty koronan vaikutus laskelman lukuihin, joka selkeytti asiaa tilinpäätöksen lukijalle.

Suurin osa kunnista esitti oman tuloslaskelman kustakin itse määrittelemästään markkinatoimintakokonaisuudesta. Mielestäni yksiköiden määrittelyssä oli lainsäädännön tavoite huomioiden onnistuttu hyvin. Raportoitavia kokonaisuuksia olivat esimerkiksi tilavuokraus, kahvilatoiminta, ateriapalvelut, museokauppa ja ICT-palvelut. Lisäksi osa kunnista oli ryhmitellyt tuloslaskelmat toimialoittain, joka selkeytti kokonaisuuden hahmottamista.

Yhteenvetoa koko kunnan harjoittamasta markkinoilla tapahtuvasta toiminnasta ei raportoitu tuloslaskelman muodossa, vaan kokonaiskuvan muodostaminen erillisten tuloslaskelmien perusteella jäi lukijan tehtäväksi.

Valtavirrasta poiketen osa kunnista oli esittänyt tuloslaskelman pelkästään koko kilpailullisen toiminnan osalta, vaikka yksikkökohtaiset raportoinnin edellytykset todennäköisesti täyttyivätkin. Tällöin laskelman yhteydessä lueteltiin siihen sisältyvät yksiköt.

3. Millä tavoin lasken­ta­pe­ri­aat­tei­ta avataan lukijalle?

Osalla kuvaus laskentaperiaatteista oli hyvin laaja ja yksityiskohtainen.  Osalla laskentaperiaatteiden kuvaamisen sijaan puolestaan lueteltiin Kilpailulain vaatimukset.

Suppeimmillaan laskelman yhteydessä esitettiin vain luettelo mitä toimintaa tai kustannuspaikkoja laskelmaan sisältyy.

Kuvaus laskentaperiaatteista oli laadittu joko yleisenä kaikkia raportoitavia kokonaisuuksia koskevana tai tarkemmin jokaisen kokonaisuuden osalta erikseen.

Muutamissa tapauksissa kuvaukset poikkesivat sävyltään siitä, miten tilinpäätöksen laskelmien antamaa oikeaa kuvaa täydentävät tiedot yleensä tilinpäätöksissä ilmaistaan.

Kilpailullisesta toiminnasta raportoituja tietojen informaatiota paransi merkittävästi laskentaperiaatteiden ohella esitetty kuvaus tuotettavista palveluista/tuotteista ja asiakassegmenteistä.

4. Mitä menetel­miä eriyt­tä­mis­las­ken­nan toteut­ta­mi­seen hyödynnetään?

Tilinpäätösten tietojen läpikäynnin perusteella toteuttamistapaan näyttää vaikuttavan mm.

  • tuotteistuksen ja kustannuslaskennan lähtötaso
  • tuotettujen palveluiden/tuotteiden rakenne ja niiden erot sisäisen sekä markkinoille suuntautuvan toiminnan välillä
  • kirjauskäytännöt ja laskentaperiaatteet
  • taloushallintojärjestelmän toiminnallisuudet sekä muut laskentaan hyödynnettävissä olevat järjestelmät

Yksinkertaisimmillaan laskelmaan oli sisällytetty tietyn kustannuspaikan tuotot ja kulut tai kustannuspaikan sisältäessä sekä kunnan sisäistä että markkinoille suuntautuvaa myyntiä, oli kulut kohdistettu kokonaisuudessaan tuottojen jakautumisen suhteessa.

Laskentaperiaatteiden kuvausten perusteella tietyissä tapauksissa tuloslaskelman luvut arvioitiin varsinaisen laskennan sijaan. Laskennan yksinkertaistamiseksi laskennan ulkopuolelle rajattiin tietyissä tapauksissa kilpailulliseen toimintaan kohdistuvia eriä.

Osalla kunnista puolestaan laskenta perustui kustannuslajeittain tapahtuvaan kohdistamiseen sekä välillisten ja välittömien kustannusten kohdistamiseen erilaisilla aiheuttamisperiaatteilla.

Joissakin tapauksissa laskenta oli toteutettu vieläkin tarkemmalla tasolla jatkojalostamalla kirjanpidon tietoja erillisessä toiminnanohjausjärjestelmässä tai muussa kustannuslaskentajärjestelmässä.

5. Mitä rapor­toin­ti kertoo kuntien harjoit­ta­mas­ta kilpai­lul­li­ses­ta toiminnasta?

Suurimmaksi osaksi kilpailullisesta toiminnasta esitettyjen tuloslaskelmien tulokset olivat voitollisia. Joissakin tapauksissa tuloslaskelman tulos oli kuitenkin tappiollinen.

Tämä oli aika yllättävää, sillä kuntalain mukaan kunnalla on oikeus harjoittaa kilpailullista toimintaa vain poikkeustilanteissa ja mikäli toimintaa harjoitetaan, tulee sen hinnoittelun olla markkinaperusteista.

Osassa tappiollisista kokonaisuuksista, kuten esimerkiksi konserttitilojen vuokrauksessa, tappio selittynee koronan vaikutuksella. Kuitenkin tappiollisiin kokonaisuuksiin sisältyi sellaista toimintaa, kuten esimerkiksi venepaikkojen vuokraus, joiden tulokseen korona ei vaikuttane negatiivisesti.

Apua eriyt­tä­mis­las­ken­taan

Nyt kun kilpailullisen toiminnan tietojen ensimmäinen raportointi on takanapäin, on oikea hetki suunnitella tulevaa saatujen kokemusten pohjalta. Laskennan parantamisen ja manuaalista työn vähentämisen ohella kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten eriyttämiseen liittyvä laskentatyö palvelisi samalla myös muita tietotarpeita.

Myös hyvinvointialueiden suunnittelussa on alusta alkaen hyvä huomioida muun kustannuslaskennan ohella kilpailullista toimintaa koskevat vaatimukset.

Meiltä Softwavelta löytyy vahvaa osaamista julkisen sektorin laskentatoimesta ja kokemusta lakisääteisen eriyttämislaskennan toteuttamisesta. Käy lukemassa asiakaskokemuksia Opiferus Toimintolaskennan hyödyntämisestä kuntaomisteisessa työterveysyhtiössä kilpailullisen toiminnan eriyttämislaskentaan ja muihin tietotarpeisiin.

Tarvitsetko apua eriyttämisen tekemisessä? Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

Petter Karjaluoto
Julkisen sektorin palvelupäällikkö
010 2928 820