——————–
Miten hyvinvointikertomus muutetaan lakisääteisestä velvoitteesta aidoksi johtamisen työkaluksi?
Hyvinvointikertomus on lakisääteinen asiakirja, joka kokoaa tiedot asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Kun se toteutetaan sähköisenä ja integroidaan osaksi kunnan strategista taloussuunnittelua, se muuttuu staattisesta raportista dynaamiseksi johtamisen välineeksi, joka mahdollistaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannan ja faktapohjaisen päätöksenteon.
Sähköinen hyvinvointikertomus poistaa manuaalisen tiedonkeruun pullonkaulat, varmistaa datan eheyden suhteessa AURA-raportointiin ja kytkee hyvinvointitiedon suoraan osaksi kunnan talouden ja toiminnan ohjausta.
Miksi hyvinvointikertomus tuntuu usein pelkältä pakollisuudelta – ja miten asenne saadaan käännettyä?
Hyvinvointikertomus mielletään kuntakentällä usein raskaaksi, lakisääteiseksi velvollisuudeksi, joka täytetään kerran valtuustokaudessa ja unohdetaan sen jälkeen arkistoon. Tämä on ymmärrettävää, jos prosessi nähdään vain erillisenä raportointiharjoituksena, joka ei kytkeydy kunnan varsinaiseen toiminnanohjaukseen tai talousarvioon. Kun asiantuntijan aika kuluu sirpaleisen tiedon keräämiseen, varsinainen asiantuntijatyö – tiedon analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu – jää helposti toissijaiseksi.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tuonut esiin ehdotuksensa hyvinvointikertomusten vähimmäistietosisällöistä vuodelle 2026. Tavoitteena on yhtenäistää raportointia ja tehdä siitä dynaamisempaa. Myös valtioneuvoston linjaukset hyvinvointitiedolla johtamisen parantamisesta viestivät siitä, että raportoinnin on muututtava staattisesta dokumentista jatkuvaksi prosessiksi.
Kun hyvinvointitietoa seurataan säännöllisesti, asiantuntijan rooli muuttuu mekaanisesta tietojen koontivaiheesta strategiseksi kumppaniksi. Jatkuva seuranta poistaa raportointikauden lopun massiivisen työpaineen ja varmistaa, että päätöksentekijöillä on käytössään tuoretta tietoa, ei neljä vuotta vanhaa tilastoa. Kyse ei ole vain velvoitteen täyttämisestä, vaan siitä, että kunnalla on aito ymmärrys asukkaidensa hyvinvoinnin tilasta ja siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa.
Helmikuun raportointiruuhka : Miten päästä eroon manuaalisesta Excel-kierteestä?
Helmikuu on kunnan taloushallinnossa ja hyvinvointikoordinaattoreille vuoden kiireisintä aikaa. Samaan aikaan kun tilinpäätös valmistuu, on hyvinvointikertomuksen vuosiraportti saatava valmiiksi. Monessa organisaatiossa tämä tarkoittaa uuvuttavaa ”Excel-kierrettä”: lukuja poimitaan Sotkanetistä, eri toimialojen omista taulukoista ja sisäisistä raporteista, ja ne kopioidaan manuaalisesti eteenpäin.
Indikaattorit kerätään käsin eri lähteistä. Työ on hidasta, virhealtista ja raportit ovat vanhentuneita jo valmistuessaan.
Luvut päivittyvät automaattisesti raporttipohjiin. Aikaa vapautuu syvälliseen analyysiin ja toimenpide-ehdotuksiin.
Tämä manuaalinen copy-paste kierre ei ole vain hidasta, vaan se on merkittävä riskitekijä. Inhimilliset virheet tietojen siirrossa ovat lähes väistämättömiä, kun käsiteltävänä on satoja indikaattoreita. Asiantuntijan arvokas työaika valuukin usein mekaaniseen suorittamiseen, vaikka sen pitäisi kohdistua siihen, mitä luvut kertovat kunnan palvelutarpeista tai ennaltaehkäisevän työn onnistumisesta.
Automatisoitu tiedonkeruu muuttaa pelin hengen. Kun järjestelmä, kuten Opiferus® Johdon Työpöytä, hakee tiedot suoraan eri lähteistä ja yhdistää ne valmiiksi raporttipohjaksi, manuaalinen tarkistustyö minimoituu. Tämä vapauttaa asiantuntijoille kymmeniä työtunteja analyysiin ja sellaiseen valmisteluun, joka palvelee suoraan kunnan strategisia tavoitteita. Raportin luotettavuus kasvaa, kun voidaan olla varmoja, että valtuustolle esitettävä data on täsmälleen sitä, mitä lähteissä on ilmoitettu.
Näin varmistat datan eheyden eri tietolähteiden ja raportoinnin välillä
Yksi yleisimmistä haasteista hyvinvointijohtamisessa on se, että toiminnalliset indikaattorit ja talouden luvut tuntuvat elävän omissa siiloissaan. Jos hyvinvointikertomuksen tiedot ovat ristiriidassa Valtiokonttorille toimitettavan raportoinnin (Kunta-AURA) tai kunnan virallisen talousarvion kanssa, raportin uskottavuus murenee päättäjien silmissä. Talousjohtajat ja kontrollerit kaipaavat eheyttä: tiedon on oltava läpinäkyvää ja johdonmukaista kaikissa kanavissa.
Datan eheyden varmistaminen vaatii ymmärrystä kuntatalouden erityisvaatimuksista ja XBRL-standardeista, joihin AURA-raportointi perustuu. Kun hyvinvointikertomus kytketään suoraan talouden seurantajärjestelmiin, saavutetaan tila, jossa toiminnan vaikutukset ja niiden kustannukset kohtaavat. Esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn varatut resurssit ja niiden tuottamat tulokset (kuten harrastustakuun toteutuminen) näkyvät samassa viitekehyksessä.
Kuntaorganisaatiota hyödyntää jo ratkaisujamme tiedolla johtamisessa, luottaen kotimaiseen asiantuntemukseen ja automatisoituun raportointiin.
Eheyden varmistaminen alkaa siitä, että kymmenet eri tietolähteet standardoidaan ja integroidaan yhdeksi totuuden lähteeksi. Tämä poistaa tilanteen, jossa eri toimialat esittävät samasta asiasta hieman toisistaan poikkeavia lukuja. Kun hyvinvointikertomuksen pohjana on tarkistettu ja validoitu data, se toimii vankkana perusteena taloussuunnittelulle ja antaa johdolle varmuuden siitä, että tehdyt päätökset perustuvat faktoihin, eivät olettamuksiin.
Mitä jos hyvinvointikertomus ei jäisikään pölyttymään hyllyyn? Työkaluja strategiseen johtamiseen
Kuntakentällä on jo pitkään tunnistettu ongelma, jossa valtava määrä arvokasta indikaattoritietoa ja analyysia jää staattiseksi PDF-tiedostoksi valtuuston pöytäkirjan liitteeksi. Kun raportti on valmis, se usein ”arkistoidaan” henkisesti seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Todellinen tiedolla johtaminen kuitenkin edellyttää, että hyvinvointitieto on jatkuvasti läsnä siellä, missä päätöksiä tehdään – johdon työpöydillä ja talouden seurantapalavereissa.
Kuntaliiton lokakuussa 2025 julkaisema päivitetty Power BI -raportointimalli on tuonut indikaattoreiden visualisoinnin askeleen lähemmäs arkea, mutta pelkkä hieno graafi ei vielä riitä. Jotta hyvinvointikertomus muuttuu dynaamiseksi johtamisen välineeksi, tiedon on oltava integroitu osa kunnan muuta raportointia. Kun hyvinvointi-indikaattorit, kuten työttömyysasteen kehitys tai nuorten harrastusmahdollisuudet, tuodaan visuaalisesti talouden lukujen rinnalle, syntyy ymmärrys syy-seuraussuhteista.
Moderni johdon työpöytä mahdollistaa sen, että valtuusto ja johtoryhmä eivät katso vain toteutuneita euroja, vaan myös sitä, miten asukkaiden hyvinvoinnille asetetut tavoitteet edistyvät. Visualisointi auttaa hahmottamaan trendejä: nouseeko jokin indikaattori hälyttävästi vai tuottavatko tehdyt toimenpiteet tulosta? Kun sähköinen hyvinvointikertomus on rakennettu joustavaksi kokonaisuudeksi, se ei ole vain raportti, vaan reaaliaikainen tilannekuva kunnan elinvoimasta.
Miten kunnan ja hyvinvointialueen tavoitteet sovitetaan yhteen?
Vuosi 2026 on kriittinen vedenjakaja kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä. Vaikka järjestämisvastuut siirtyivät jo aiemmin, yhteistyön käytännön muodot yhdyspinnoilla hakevat yhä paikkaansa. Hyvinvointikertomuksen laatiminen on tässä keskeinen harjoitus: kuka kerää datan, kuka analysoi sen ja ennen kaikkea, kuka vastaa toimenpiteistä, kun tavoitteet ovat yhteisiä?
Maaliskuussa 2026 asetettu valtiovarainministeriön yhteistyöryhmä on ottanut tehtäväkseen juuri näiden yhdyspintojen selkiyttämisen. Kuntien ja alueiden on kyettävä jakamaan tietoa ilman, että molemmat organisaatiot tekevät päällekkäistä työtä samojen indikaattoreiden parissa. Tämä vaatii järjestelmiltä avoimuutta ja kykyä keskustella keskenään. Jos kunnan hyvinvointikoordinaattori ja alueen terveyden edistämisen asiantuntija joutuvat siirtämään tietoja toisilleen manuaalisilla sähköpostiviesteillä, ollaan kaukana tehokkaasta tiedolla johtamisesta.
Onnistunut yhdyspintatyö näkyy siinä, että hyvinvointikertomuksen tavoitteet viedään molempien organisaatioiden taloussuunnitteluun. Kun yhteiset tavoitteet on määritelty selkeästi ja ne perustuvat jaettuun, eheyteen dataan, voidaan välttyä turhalta siiloutumiselta. Tällöin hyvinvointikertomus toimii siltana, joka yhdistää kunnan elinvoimatehtävät ja hyvinvointialueen palvelukokonaisuudet yhdeksi asukkaan hyvinvointia palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Näin perustelet hyvinvointi-investoinnit osana talousarvion valmistelua
Lopulta kaikki tiivistyy kysymykseen rahasta – tai oikeammin sen vaikuttavuudesta. Talousjohtajien ja kontrollereiden on entistä vaikeampaa perustella ennaltaehkäisevän toiminnan resursseja, jos niistä saatava hyöty jää vain ”pehmeiksi puheiksi”. Hyvinvointikertomuksen suurin voima onkin siinä, miten sen sisältämä data käännetään talousarvion perusteiksi ja investointien oikeutukseksi.
HYTE-toiminnan (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) vaikuttavuuden osoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta myös oikeita työkaluja. Kun hyvinvointikertomuksen indikaattorit linkitetään suoraan toimintasuunnitelmaan ja sen taloudellisiin raameihin, voidaan alkaa puhua vaikuttavuusperusteisesta budjetoinnista. Esimerkiksi panostus mielen hyvinvointiin ennaltaehkäisevänä työnä voidaan osoittaa välttämättömäksi, kun data näyttää palvelutarpeen kasvun ja kalliimpien korjaavien palveluiden kustannuspaineen.
Talousarvion valmistelussa hyvinvointitieto auttaa priorisoimaan. Kun resurssit ovat rajalliset, on pystyttävä osoittamaan, mitkä toimenpiteet edistävät parhaiten kunnan strategisia tavoitteita ja asukkaiden terveyttä. Sähköinen raportointi ja automaatio varmistavat, että nämä perusteet ovat aina ajan tasalla ja helposti hyödynnettävissä AURA-raportoinnin ja muiden virallisten seurantojen rinnalla.
Hyvinvointijohtaminen ei siis ole irrallinen osa-alue, vaan se on osa kunnan kovaa ydintä – talouden ja toiminnan suunnittelua. Kun raportointiprosessi on kunnossa, asiantuntijoiden aika vapautuu Excel-rumbasta siihen kaikkein tärkeimpään: tulevaisuuden rakentamiseen ja vaikuttavien päätösten valmisteluun.