Automatisoitu AURA-raportointi ja yhtenäinen tietopohja poistavat inhimilliset virheet, nopeuttelevat raportointisykliä ja mahdollistavat asiantuntijan siirtymisen teknisestä suorittamisesta strategiseen analyysiin.
Näin helpotat kontrollerin kiireisintä sesonkia
Kuntien taloushallinnossa kevät on perinteisesti totuuden hetki, jolloin tilinpäätöskiireet ja lakisääteinen raportointi kohtaavat. Erityisesti Valtiokonttorin vaatima automatisoitu talousraportointi, eli AURA-raportointi, asettaa nykyisin rimalle korkean tason. Viimeisin Kunta-AURA-käsikirjan päivitys (9.2.2026) toi jälleen uusia tarkennuksia erityisesti palveluluokkakohtaiseen kustannuslaskentaan, mikä on lisännyt painetta raportoinnin tekniseen tarkkuuteen.
Monessa kunnassa ja hyvinvointialueella tämä tarkoittaa edelleen manuaalista työtä: tiedon poimimista eri järjestelmistä, lukujen täsmäyttämistä Excelissä ja XBRL-muotoisten tiedostojen epätoivoista validointia. Kun data joudutaan siirtämään ”copy-paste-menetelmällä”, inhimillisen virheen mahdollisuus kasvaa jokaisessa välivaiheessa. Virheellinen raportointi ei ole vain hallinnollinen harmi, vaan se vääristää koko kuntakentän vertailutietoa ja vaikeuttaa valtakunnallista päätöksentekoa.
Tiedot haetaan manuaalisesti eri lähteistä. Prosessi on hidas, altis virheille ja kuormittaa asiantuntijoita raportointikausina.
Luvut siirtyvät kirjanpidosta suoraan oikeisiin raportointipohjiin. Aikaa vapautuu analyysiin ja oikeellisuuden varmistamiseen.
Ratkaisu ei löydy työtuntien lisäämisestä, vaan prosessin automatisoinnista. Kun data virtaa suoraan kirjanpidon tasolta oikeisiin raportointipohjiin ilman välivaiheita, kontrollerin rooli muuttuu tietojen syöttäjästä niiden oikeellisuuden varmistajaksi. Tämä säästää parhaimmillaan kymmeniä työtunteja sesongin aikana ja poistaa tarpeen manuaaliselle tiedon muokkaamiselle. Kun raportointiprosessi on kunnossa, voidaan varmistua siitä, että Valtiokonttorille lähtevä aineisto on täsmälleen sitä, mitä kirjanpidon luvut osoittavat.
Haluatko lukea lisää siitä, miten XBRL-muotoinen raportointi hoituu ilman manuaalista työtä?
Miten turvata kunnan investointikyky, kun talouden leikkaukset kapeuttaa liikkumavaraa?
Kuntatalous elää tällä hetkellä keskellä haastavaa ”saksi-ilmiötä”. Kuntaliiton helmikuussa 2026 julkaisemat tiedot osoittavat, että kuntien toiminnan ja investointien rahavirta jäi edellisenä vuonna yli 800 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Samalla kun lakisääteiset menot – erityisesti työllisyyspalveluiden uudistuksen myötä kasvaneet työttömyysturvamaksujen kuntaosuudet – kasvavat, tulopohja ja valtionosuudet ovat epävarmalla pohjalla.
Tämä kehitys iskee suoraan kuntien investointikykyyn. Kun vuosikate ei riitä kattamaan poistoja, joudutaan monessa organisaatiossa tekemään kipeitä päätöksiä ja lykkäämään välttämättömiä korjausinvestointeja esimerkiksi kouluihin tai sote-kiinteistöihin. Investointien lykkääminen puolestaan kasvattaa korjausvelkaa ja siirtää ongelmia tuleville vuosille.
Strateginen talousjohtaminen vaatii tässä tilanteessa kykyä simuloida erilaisia skenaarioita. Talousjohtajan on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin: Mitä tapahtuu rahoitusasemalle, jos investointi toteutetaan suunnitellusti? Miten korkotason muutokset vaikuttavat lainanhoitokykyyn? Pelkkä staattinen taloussuunnitelma ei riitä, vaan tarvitaan työkaluja, jotka kytkevät investoinnit, käyttötalouden ja rahoituksen yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Vain ajantasaiseen tietoon ja skenaariotyöskentelyyn perustuva taloussuunnittelu mahdollistaa liikkumavaran löytämisen silloinkin, kun talouden raamit kiristyvät.
Kuntaorganisaatiota hyödyntää jo ratkaisujamme päivittäisessä tiedolla johtamisessa, luottaen kotimaiseen asiantuntemukseen.
Asiantuntija takaisin asiantuntijaksi – siirry manuaalisesta tiedonkeruusta strategiseen analyysiin
Valtiovarainministeriön ennuste vuodelle 2026 povasi kuntien palkkakustannusten nousevan noin 3,2 prosenttia. Kasvavien kustannuspaineiden ja resurssipulan keskellä jokaisen asiantuntijan työajan merkitys korostuu. Onkin kestämätön tilanne, jos korkeasti koulutetun talousasiantuntijan tai kontrollerin työajasta jopa 70 prosenttia kuluu datan validointiin, tekniseen yhdistelyyn ja raporttien muotoiluun.
Manuaalinen ”copy-paste-rumba” ei ainoastaan syö aikaa, vaan se on myös merkittävä työhyvinvointia heikentävä tekijä. Kun asiantuntijan aika menee selviytymiseen raportointiviidakosta, ei tilaa jää sille työlle, jolla on organisaatiolle suurin merkitys: lukujen takana olevien syy-seuraussuhteiden analysoinnille ja johdon tukemiselle päätöksenteossa.
Automaation todellinen arvo ei ole vain prosessien nopeuttamisessa, vaan työn laadullisessa muutoksessa. Kun rutiinitehtävät automatisoidaan, asiantuntija voi siirtyä peräpeiliin katsomisesta tuulilasiin ja tulevaisuuden ennakointiin. Tämä on välttämätöntä myös kuntien houkuttelevuuden kannalta työnantajana – asiantuntijat haluavat tehdä työtä, jossa he voivat käyttää osaamistaan strategiseen ajatteluun pelkän teknisen suorittamisen sijaan. Kotimaiset, erityisesti kuntien tarpeisiin kehitetyt taloushallinnon ratkaisut mahdollistavat tämän loikan kohti asiantuntijakeskeistä toimintatapaa.
Miksi kokonaisvaltainen ohjausjärjestelmä on kunnan tärkein vakuutus epävarmoina aikoina?
Kuntatalouden ennustettavuus koki kovan kolauksen joulukuussa 2025, kun pitkään valmisteltu valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus kaatui. Tämä jätti monet talousjohtajat tilanteeseen, jossa tulevien vuosien rahoituspohja on hämärän peitossa, mutta lakisääteiset velvoitteet ja kustannuspaineet pysyvät ennallaan. Tällaisessa epävarmuudessa tiedon sirpaleisuus on suurin riski kunnan maksuvalmiudelle ja päätöksentekokyvylle.
Kun talousarvio, toteumaseuranta ja ennusteet asuvat eri järjestelmissä tai irtonaisissa Excel-taulukoissa, syntyy tiedon viiveitä ja katkoksia. Jos poliittinen päättäjä kysyy skenaariota tietyn sopeuttamistoimen vaikutuksesta, vastausta ei voida odottaa viikkoja. Kokonaisvaltainen ohjausjärjestelmä toimii kunnan vakuutuksena: se varmistaa, että kaikki toimijat – taloushallinnosta toimialajohtoon – katsovat samaa, reaaliaikaista tilannekuvaa.
Yhtenäinen tietopohja suojaa kuntaa poliittisilta yllätyksiltä ja mahdollistaa nopean reagoinnin, kun valtionosuuslaskelmat tai suhdanteet muuttuvat. Modulaarinen, mutta saumattomasti yhteen toimiva tuoteperhe on kehitetty juuri tätä varten – poistamaan tiedon siiloja ja tarjoamaan vakaan selkänojan kuntajohtamiseen, tapahtuipa ulkoisessa toimintaympäristössä mitä tahansa.
Miten raaka data muutetaan ennakoivaksi päätöksenteon tueksi?
Dataa on kunnissa enemmän kuin koskaan, mutta usein se makaa hyödyntämättömänä järjestelmien syövereissä. Syntyy tiedolla johtamisen kuilu: tiedämme kyllä, mitä tapahtui viime kuussa, mutta emme osaa sanoa varmuudella, mitä tapahtuu ensi syksynä. Erityisesti vuoden 2025 TE-uudistus on tuonut kuntiin valtavan määrän uutta operatiivista dataa työllisyyspalveluista, mutta sen muuttaminen kustannusohjausta tukevaksi analyysiksi on monessa organisaatiossa vielä alkutekijöissään.
Raaka data, kuten yksittäiset kirjanpidon viennit tai työttömyystilastot, ei itsessään johda parempiin päätöksiin. Se täytyy jalostaa visuaaliseen ja ymmärrettävään muotoon. Moderni johdon työpöytä tekee tämän työn puolestasi. Se nostaa olennaiset poikkeamat ja tunnusluvut esiin ennen kuin ne ehtivät kriisiytyä.
Kun työllisyysalueiden kustannuskehitystä tai sivistystoimen palveluverkon käyttöastetta voidaan seurata reaaliajassa suhteessa talousarvioon, tiedolla johtamisesta tulee osa arjen rutiinia. Tavoitteena on ketju, jossa raakadata validoidaan automaattisesti, analysoidaan asiantuntijavoimin ja tarjoillaan päättäjille selkeinä mittareina. Näin kuntajohto voi siirtyä arvuuttelusta tietoon perustuvaan ennakointiin.
Kestävä kuntatalous vaatii muutakin kuin säästöjä – työkalut, jotka tukevat pitkän aikavälin suunnittelua
Kestävä kuntatalous mielletään usein pelkäksi juustohöyläämiseksi ja säästölistojen laatimiseksi. Todellinen kestävyys syntyy kuitenkin vaikuttavuudesta ja kyvystä suunnitella resurssien käyttöä yli valtuustokausien. Tämä vaatii taloushallinnon ja toiminnan tavoitteiden tiukkaa kytkemistä toisiinsa.
Yksi keskeinen työkalu tässä on sähköisen hyvinvointikertomuksen ja talousarvion integraatio. Kun kunnan strategiset hyvinvointitavoitteet – esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy tai ikäihmisten kotona asumisen tukeminen – on linkitetty suoraan resurssien jakoon, voidaan talouden vaikuttavuutta arvioida muutenkin kuin eurojen kautta. Talousarvio ei tällöin ole vain tekninen asiakirja, vaan strateginen johtamisväline.
Pitkäjänteinen resurssienhallinta edellyttää työkaluja, jotka taipuvat palveluverkon muutosten, investointitarpeiden ja väestökehityksen yhteensovittamiseen. Me Softwavella autamme kuntia rakentamaan tätä kokonaisuutta. Yli 150 organisaatiota luottaa asiantuntemukseemme ja ratkaisuihimme, jotka vapauttavat aikaa manuaalisesta työstä strategiseen kehittämiseen.