Kesällä sote-uudista koskevan lainsäädännön hyväksymisen myötä markkinoilla tapahtuvan toiminnan (jatkossa kilpailullisen toiminnan) eriyttämistä ja hinnoittelua koskevat vaatimukset laajennettiin koskemaan toimintansa aloittavia hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä sekä niiden omistamia yhteisöjä.
Vaikka uusien hyvinvointiorganisaatioiden varsinainen toiminta käynnistyy vasta vuoden 2023 alussa, kannattaa kilpailullista toimintaa koskevat vaatimukset huomioida jo hyvissä ajoin toimintaa suunniteltaessa.
Onko raportoinnilla ja hinnoittelulla merkitystä?
Julkisyhteisöjen tulee hinnoitella kilpailullinen toimintansa markkinaperusteisesti ja raportoida toiminnasta tilinpäätöksessään. Kilpailullisen toiminnan läpinäkyvyydellä tavoitellaan alihinnoittelun ja ristisubvention estämistä.
Julkisyhteisön taloudenohjauksen näkökulmasta päätöksentekoa tukevan laadukkaan raportoinnin ja onnistuneen hinnoittelun merkitys korostuu entisestään julkisen talouden haasteiden lisääntyessä lähivuosina.
Ainakin kuntien osalta kilpailullisen toiminnan raportoinnin laajuus ja laatu vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä. Raportoinnin perusteella myöskään hinnoittelu ei aina vaikuta olevan markkinaperusteista. Kuntien kilpailullisen toiminnan raportoinnista voit lukea tarkemmin aiemmin kirjoittamastani blogista.
Keväällä aluehallintovirastot käynnistivät Kilpailu- ja kuluttajaviraston (jatkossa KKV) toimeksiannosta kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden määräysvallassa olevien yhteisöjen harjoittamaa kilpailullista toimintaa koskevan selvitystyön.
Toiminnan laajuutta ja sen suuntautumista eri toimialoille koskevan kartoituksen lisäksi selvitystoimeksiantoon sisältyi kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden noudattamisen varmistaminen. Selvitys ei rajoittunut vain vuoden 2020 liikevaihtoa ja tulosta koskeviin tietoihin, vaan tiedot pyydettiin toimittamaan myös vuoden 2019 osalta.
Todennäköistä on, että KKV tulee jatkossa suuntamaan valvontaa entistä enemmän julkisyhteisöjen kilpailulliseen toimintaan toteuttaessa tehtäväänsä terveiden ja toimivien markkinoiden turvaamista.
Mitä suunnittelussa tulee huomioida?
Sisällöltään hyvinvointialueen kilpailullista toimintaa ja sen yhtiöittämistä koskevat säädökset vastaavat hyvin pitkälti kuntaa koskevia säädöksiä. Hyvinvointialueen oikeus ottaa itselleen tehtäviä hoidettavakseen on kuitenkin huomattavasti rajatumpi kuin kunnalla. Kuntien tapaan hyvinvointialueet voivat harjoittaa kilpailullista toimintaa vain tietyissä poikkeustilanteissa, jolloin toiminta on hinnoiteltava markkinaperusteisesti.
Hyvinvointialueen tulee eriyttää kilpailullinen toiminta muusta toiminnasta ja raportoida siitä tilinpäätöksessä. Eriytetystä toiminnasta esitetään tilinpäätöksen liitetietona tuloslaskelma ja kuvaus kustannuslaskennan periaatteista. Raportoinnista ja eriyttämislaskennan toteuttamista löydät lisätietoa aiemmasta blogistani.
Hieman yllättäen alkuperäisistä suunnitelmista poiketen kilpailullisesta toiminnasta koskevia tietoja ei sisällytetty vielä vuoden 2022 Valtiokonttorin tietovarantoon tapahtuvaan kunnan ja kuntayhtymän taloustietojen raportointiin etenkin, kun se olisi mahdollistanut tietojen toimittamisen nykyaikaisin menetelmin KKV:n sekä muiden tahojen saataville.
Nähtäväksi jää, ovatko ne jo alusta alkaen osa hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamaa raportointia niiden raportoidessa tietoja vuodelta 2023.
Laadukkaan tiedon tuottamisen ja manuaalisen työn vähentämisen ohella eriyttämislaskenta kannattaa pyrkiä toteuttamaan siten, että se tuottaisi samalla kustannustehokkaasti informaatiota myös muihin talouden ohjauksen tietotarpeisiin kuten esimerkiksi toiminnan tehokkuuden seurantaan ja vertailuun.
Apua eriyttämislaskentaan
Meiltä Softwavelta löytyy vahvaa osaamista julkisen sektorin laskentatoimesta ja kokemusta lakisääteisen eriyttämislaskennan toteuttamisesta. Käy lukemassa asiakaskokemuksia Opiferus® Toimintolaskennan hyödyntämisestä kuntaomisteisessa työterveysyhtiössä kilpailullisen toiminnan eriyttämislaskentaan ja muihin tietotarpeisiin.
Tarvitsetko apua eriyttämisen tekemisessä? Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!
Petter Karjaluoto
Julkisen sektorin palvelupäällikkö
010 2928 820
